Hajimemaste!
Täällä opiskelut on pärähtäny käyntiin. Luultiin oikeesti et tullaan tänne vaan hengaileen ja meille koulu olis vähän niiku sivuseikka, mutta toisin kävi. Nyt me opiskellaan 8 tuntia viikossa sekä japania, keramiikkaa ja globalisaatiota.
Mutta en kerro tässä postauksessa enempää meiän opiskelujen kulusta vaan keskityn vähän erilaisempaan päivään. Tänään nimittäin pääsin vierailemaan japanilaisessa kodissa. Meillä on jokaisella täällä semmoset omat "sijais perheet", jotka haluu tehä meiän kanssa juttuja. Tänään menin tutustumaan omaan perheeseeni ja matkustin Osakaan tapaamaan heitä. Miut otettiin ihanasti vastaan ja perheen äiti odotti innoissaan, että pääsee opettamaan miua kokkaamaan japanilaista ruokaa. Ulkoa ja sisältä talo näytti aika samantyyliselle mitä suomalaisetkin talot. Ainut ero oli siinä, että portaikot oli hirmusen jyrkät verrattuna suomalaisiin loiviin portaisiin.
Sain perheessäni myös vähän helpotusta mun ikävään yhtä karvasta turrikkaa kohtaan. Meistä tuli Jon:in kanssa heti parhaat ystävykset, enkä ees käyttäny lahjontaa heti kättelyssä :D
Katille terveisiä, että tää kaveri saa nukkua vieressä sekä istua ruokapöydässä. No mutta ihanasta pikku karvakasasta voidaan mennä itse asiaan, eli japanilaisen ruuan valmistamiseen. Perheen äiti on hulluna perunaan, joten tänään syötiin misokeittoa, joka sisälti myös perunaa. Valmistimme myös perinteistä japanilaista munakasta, pinaattia kera seesaminsiementen, porkkanaa ja jotain mistä ei päästy ihan yksimielisyyteen mitä se on sekä uppopaistettua porsasta.
Ruuan valmistaminen oli äärimmäisen yksinkertaista, koska japanilaiset syö suhteellisen yksinkertaista ruokaa. Mausteina käytetään pitkälti pelkästään soijaa, sokeria ja miriniä.
Perheen äiti näytti mulle mallia miten valmistetaan japanilainen munakas.
Jonka jälkeen sainki valmistaa ite oman japanilaisen munakkaan.
Ja siinä se nyt on. Meikäläisen ihka ensimmäinen itse valmistama japanilainen munakas!
Maria opetti mulle kuinka katetaan pöytä japanilaiseen tapaan. Tosin meikäläiselle katettiin varmuuden vuoks haarukka ja veitsi. Tässä perheessä ruoka syötiin myös pöydän ympärillä istuen tuoleilla eikä normaaliin japanilaiseen tapaan lattialla istuen.
Koska japanilaisissa taloissa on talvella ihan hitsin kylmä, lämmitti kyseinen laitos mun mieltä aivan mielettömästi. Koska perinteisesti japanilaisittain istutaan lattialla pöydän ympärillä tässä kyseisessä pöydässä oli reunoilla ikään kuin paksut peitot. Ja mikä parasta, pöydän alla oli lämmitin!!
Ruuan jälkeen me kömmittiinki sitten mun uuden ihanan ystävän kanssa kokonaan tonne lämpimän pöydän alle. Eikä jostain kumman syystä haluttu tulla sieltä poikkeen.
.
Paljon terveisiä hirmuisen kylmästä Japanista lähetteleepi Anu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti