maanantai 3. helmikuuta 2014

Suunnistusta tietämättä suunnasta


Heissan,

Tyttöset näköjään tuolta sairasvuoteeltaan lupailivat, että meikäläinen kirjotteleen oman pätkän siitä mitä kaikkea oon kerenny tehä sillä aikaa kun toiset on seikkaillu sairaalassa ja sitä rataa. No ensinnäkin oon yrittäny sönköttää kaikille uusille ihmisille englantia, joka osottautuki nolommaks mitä olin kuvitella, sillä täällä vähintään puolet vaihto-oppilaista puhuu äidinkielenään englantia. Oon koittanu myös saada jotain tuttuja naamoja ja nimiä itelleni mieleen. Tällä hetkellä on nyt saatu tuttuja jo muun muassa Ruotsista, Kanadasta, Hollannista, Saksasta, Ranskasta, Koreasta, Kiinasta, USA:sta sekä Thaimaasta.

Onneks matka yliopistolle ei ole kovin vaikea, joten onnistuin löytämään itseni sinne uudelleen jo heti keskiviikko aamuna. Pääsääntösesti oon istunu vaan mediahallissa (pikkasen isomman mittakaavan puitteet ku mitä meiän pikkusessa samposalissa) kuuntelemassa erilaisia orientaatioita esim. kursseista, opettajista, yleisestä toiminnasta Japanissa aina seksuaalivalistukseen saakka. Kaikkien näiden orientaatioiden lisäksi Japanilaiset rakastaa erilaisien kaavakkeiden täyttöä. Joka ikiseen asiaan pitää olla erillainen ja eri värinen kaavake. Kaikista parasta on musta se, että Japanissa pyörät on vähän niin kuin autoja, kun ostat pyörän se täytyy rekisteröidä ensin kaupungille, jonka jälkeen koululle ja vielä seminaari hauseenkin sen jälkeen pyöräsi on henkilökohtainen. Täällä ei todellakaan saa mennä lainaamaan tuosta noin vaan kenenkään pyörää edes luvan kanssa, koska se on automaattisesti varastamista 



 Koko yliopisto on näppärästi laitettu tälläsiä isoja viittoja, jotta jokainen lomake löytäisi perille oikeeseen paikkaa  oikeeseen aikaan.



Jokaisella meillä on omat pienet postilaatikot, joihin opettaja, muut oppilaat, toimistot ja jopa te voitte lähettää meille kivoja kirjeitä tai muita mukavia juttuja tai ehkä välillä vähän epämukaviakin juttuja. Joten jos innostuitte ja haluutte lähettää meille rakkauskirjeitä tai muuten vaan kuulumisia vanhalla kunnon etanapostilla niin tässäpä olisi sitten meikäläisen osoite. Jos haluutte lähettää meille yhteiskirjeen, niin parempi kirjottaa yhen nimellä, jolloin ei japanilaiset mee ihan sekasi, että kenen laatikkoon sitä kirjettä pistäisivät :)




                                         
                                                 Rakkahin terveisin teille kirjotteli Anu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti